Rakastan sitä kun saa aamulla pyöräillä kouluun. Päivässä tulee poljettua se 15-20km, minkä lisäksi en juurikaan harrasta ylimääräistä liikuntaa portaiden ravaamisen ja satunnaisen lenkkeilyn lisäksi. Tuo pyörälenkkikin kuluttaa ihan mukavasti, joten en stressaa liikunnan kanssa kun tää ruokavaliokin on aika tiukka. Eli tuo vähän päälle 700kcal on rajana, ja saan aika hyvin mahdutettua mun ruoat siihen määrään. Suunnilleen syön niin että aamulla puuro&leipä/hedelmä, koulussa sitä mitä on tarjolla, usein vähintään salaattia. Kun tulen kotiin, syön lämmintä ruokaa/hedelmiä/leipää/salaattia.. Ihan mitä vaan mieleen tulee. Yleisesti energiataso on ihan normaali, ei väsytä mutta ei ole suunnatonta energiapiikkiäkään vetää maratoonia.
Oon viimeaikoina pitänyt paljon yhteyttä mun vanhaan kaveriin, jolle en oo puhunu kuluneen vuoden aikana ku ehkä 3 kertaa. Se on mulle tosi rakas, vaikka onkin miespuolinen henkilö. Ei me olla tunnettu ku kaks vuotta, oltiin samassa koulussa tosin se aika jolloin tuli nähtyä enemmän. Vapaa-ajalla ei tullut kauheesti hengailtua sen kans, mutta nyt ollaan nähty lähes joka päivä kuluneen parin viikon aikana. Tää koko juttu S:n kanssa on unohtunut tän myötä, mikä on vaan hyvä! Se oli muutenkin vähän hämärää ja olin ihan pihalla mun ajatusten kanssa, nyt asiat tuntuu paljon selkeämmiltä.
Harkitsin eilen, että jos pitäisin aina yhtenä päivänä viikossa ns. boostipäivän. Söisin vaikkapa korkeintaan 1500kcal sen 700kcal sijaan, jolloin aineenvaihdunta nopeutuisi. Lisäksi varmaankin säästyisin sortumisilta, kun saa vähän hillittyjä haluja suuremman kalorirajan myötä. Veikkaan että se päivä tulee olemaan perjantai tai lauantai, riippuen vähän. Lisäksi se helpottais vähän sosiaalisia tilanteita, jos tulee eteen semmosia hetkiä millon ei vaan kehtaa kieltäytyä niin se ois anteeksiannettu.
Ps. kuulin tänään sanat ''ootko laihtunu?'' Tuntu mahtavalta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti